https://mutku.fi/wp-content/uploads/2025/11/Certi_MUTKU_yhteenveto-2024.pdf
LUONNOS AR 27.8.2024
PIMA-alan asiantuntijoiden pätevyyden osoitus pelkästään itse luodun ansioluettelon
kautta on todettu osin puutteelliseksi. Pätevyyden tahi osaamisen tason osoittaminen on
todettu tarpeelliseksi mm. seuraavilla osa-alueilla:
- PIMA-ympäristöriskin arviointi
- PIMA-kohteiden kenttätyön suunnittelu ja valvonta
- PIMA-kohteiden projektijohto
Nykytilanne
Nykytilanteessa kolmannen osapuolen tuottaman pätevyyden todentaminen on pääasiassa
tehty tilaajatahojen edellyttämän ympäristönäytteenottajan sertifikaatin kautta. Tätä
sertifikaattia on vaadittu PIMA-kohteiden kenttätyön suunnittelijoilta, valvojilta ja kohteiden
projektipäälliköiltä. Kyseinen vaatimus ei kuitenkaan vastaa todellisia tarpeita. Tämä johtuu
siitä, että ko. sertifikaatti on luotu kenttätyöntekijöitä silmällä pitäen, erityisesti näytteenoton,
mittauksen ja havainnointityön osaamisen todentamiseen. Siksi myös tähän liittyvän
Maaperä ja kiinteiden jäteympäristöt -erikoistumisalan pätevyysvaatimukset ovat hyvin
käytännönläheisiä, osoita suunnittelun, valvontatyön tai projektijohdon osaamista.
Suoritettavassa tentissä keskitytään kenttätyön käytännön tekemiseen ja
kokemusvaatimuksena on vähintään 20 päivää kenttätyötä vuodessa. Henkilöt, jotka
tekevät paljon suunnittelu-, valvonta- ja projektien johtamistyötä eivät usein kerrytä riittävästi
sertifikaatin edellyttämiä määriä kenttäpäiviä. Tämän takia heille ei voida myöntää
sertifikaattia, vaikka muut vaatimukset täyttyisivätkin. Kenttätyön syvällisempi tunteminen
on usein hyödyksi suunnittelijoiden, valvojien tai projektipäälliköiden työssä, mutta ainoana
osaamisen osoittamiskeinona ympäristönäytteenottajan sertifikaatti ei ole asianmukainen.
Mutky ry:n työpajan huomioita
Asiaan on kiinnitetty huomiota myös Mutku ry:n jäsenten parissa. Mutku ry järjesti tästä
syystä riskinarviointityöpajan 6.9.2023, jossa alan ammattilaiset kokoontuivat miettimään
osaamistarpeita ja mahdollisia pätevyysvaatimuksia PIMA-riskinarviointeihin liittyen.
Samalla pienryhmissä pohdittiin riskinarviointien sisältöä ja niiden laajempia haasteita.
Osallistujia oli tilaisuudessa 19 henkilöä konsulttitoimistoista, Sykestä, Helsingin kaupungilta
ja Ely-keskuksista.
Tilaisuudessa keskusteltiin kahdesta eri prosessista osoittaa osaaminen PIMA-kohteiden
riskiarvioijille. Esiin nousseet vaihtoehdot olivat:
- Nykyisen sertifiointijärjestelmän mahdollisesta laajentamisesta kyseiselle alalle tai
- Kehittää uusi verkkokoulutuskokonaisuus, jonka suorittamisesta saisi kirjallisen
riskinarvioijan pätevyyden.
Esimerkkinä käytettiin Syken kehittämää, paljon kiitosta saanutta verkkokoulutus-
kokonaisuutta liittyen haitallisten aineiden ympäristövaikutuksiin (ns. KEMKO-koulutus).
Johtopäätöksiä
Tilaajan näkökulmasta kolmannen osapuolen toimesta tehty pätevyyden osoitus on
hyödyllinen, sillä se luo uskottavuutta ja yhtenäiset pelisäännöt riskinarvioitsijan
pätevyyden todentamiseen. Pienryhmätyöskentelyn jälkeen MUTKU Ry:n
riskinarviointityöpajan johtopäätös oli, että nykyaikainen verkkokoulutuskokonaisuus
palvelisi paremmin kohderyhmää, koska sen ylläpito ja suorittaminen on ketterämpi kuin
sertifiointi. Järjestelmän kehitystyölle ja ylläpidolle tarvitaan rahoitusta ja prosessille tulee
nimetä vastuuorganisaatio. Tärkeää on myös kouluttaa tilaajia siten, että he hahmottavat
mitä osaamista eri PIMA-alan toimijoilla tulee olla eri tilanteissa ja mitä kolmannen
osapuolen tekemä pätevyyden todentaminen käytännössä sisältää. Tämä on erityisen
tärkeää pienen julkisten ja yksityisten organisaatioiden osalta, joissa tilaajan vastuukentät
ovat usein laajat ja resurssit vähäiset. Tällöin tulisi erityisesti painottaa laadun merkitystä
hankintoja tehtäessä.